Laskiainen

Posted on

FM Mauri Junttila

Laskiainen on vuotuisjuhla 40 vuorokautta ennen pääsiäistä. Siinä on paljon kirkollisia perinteitä. Siihen kuuluu paljon myös kansanperinnettä ja vanhoja tapoja. Monissa katolisissa maissa laskiaiseen kuuluu karnevaaleja.

Kirkollisessa perinteessä laskiainen on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä vietettävän kevätpaaston alkamisjuhla. Siinä muistetaan myös Jeesuksen 40 vuorokauden paastoa erämaassa kiusaajan kiusaamana. Laskiaiselta alkava pitkäpaasto loppuu pääsiäisenä.

Eri kirkkokunnilla on omia näkemyksiään paaston alkamispäivästä. Toiset näkevät paaston alkavan laskiaissunnuntaina tai kohta maanantaina (Rosenmontag). Toiset siten, että se alkaa laskiaistiistaina. Osa näkee pitkän kevätpaaston alkavan vasta ns. tuhkakeskiviikkona.

Suomessa laskiaisperinteeseen kuuluu suomalainen laskiaisrieha mäenlaskuineen. Perinnettä pitävät edelleen yllä koululaiset ja opiskelijat. Laskiaisen juhlijoita ovat peruskoululaiset ja lukuisin määrin yliopisto-ja korkeakouluopiskelijoita. Koululais-ja opiskelijaikäisten laskiaisriehaa vietetään ympäri Suomea. Esimerkiksi Helsingin Kaivopuisto on eräs vakiintunut laskiaisriehan viettopaikka.

Suomalaisen laskiaisriehan voi ajatella muistuttavan juuriltaan katolisten maiden karnevaaleja. Olihan Suomikin katolinen maa vuoteen 1527 saakka. Noina ikivnhoina aikoina Vatikaanin paavi oli ollut myös suomalaisten kirkollinen johtaja, kirkon pää.

Laskiainen tarkoittaa eri Kristuksen kirkkokuntien kristillisessä perinteessä paastoon laskeutumista. Se päättyy vasta pääsiäisenä. Karnevaali (carne vale) sanan alkuperää ovat pähkäilleet monet tutkijat aikojen saatossa. Sen on ajateltu tarkoittaneen ”heittää hyvästit lihalle”. Paaston aikana ei kunnollisen kristittyjen ollut suotavaa syödä lihaa.

Kalan syönti on ollut hyväksyttyä paastotavoista kiinnipitäville katolisille kristityille suuren kevätpaaston aikana. Kyseisen paastotavan voidaan arvella antaneen elantoa ja toimeentuloa myös eränkävijä-/talonpoika esi-isillemme, kaukaisten Pohjanperien miehille. Vanhojen aikojen, Pohjois-Pohjanmaan pinta-alaltaan suuren Limingan Pohjanlahden rannikon miehiä oli kulkenut kalastus- ja pyyntimatkoilla kaukana Oulujärvellä ja sen takaisissa vesistöissä.

He olivat kuivattaneet kesäisessä auringon lämmössä esimerkiksi Manamansalon saaressa, Ärjänsaaresssa tai Oulujärven niemen Säräisniemellä vähärasvaisia järvi- ja jokikaloja kuiviksi kapakaloiksi. He toivat niitä veneillään esimerkiksi Siikajokea myöten Raaheen ja myös Ouluun.

Oulujoen rasvainen lohi ei ollut käypää yrittää kuivattaa auringossa kapakalaksi. Se vain härskiintyi pilalle sellaisessa käsittelytavavassa. Rasvainen lohi suolattiin suuriin tynnyreihin, saaveihin myöhempään ruokatalouskäyttöön tai kauppatavaraksi.

Kapakalojen syöjiä esimerkiksi paaston aikana ja muulloinkin oli ollut myös meillä ja meidän lähiseuduilla. Mutta, heitä oli ollut paljon esimerkiksi kaukana Välimeren katolisissa maissa. Pohjolasta viety kapakala oli ollut hyväksyttyä ja sallittua paaston ajan ruokaa perinteellisistä kristityn paastotavoista kiinnipitäville katolilaisille.

Kirkon kymmenyksiä maksettiin myös kapakaloilla. Eränkävijä/talonpoikien ruokapöydissä ne olivat myös olleet tärkeässä asemassa, muulloinkin kuin pitkän kevätpaaston aikana. Kapakalojen erinomaisuus oli ollut juuri niiden säilyvyydessä.

Vanhoina aikoina papit kävivät kauppaa palkkioinaan ja kirkon kymmenyksinä saaduilla kapakaloilla. Vanhojen aikojen, silloin saarena olleessa Oulunsalossa asui kauppamiehiä, jotka purjehtivat kauppatavaroineen Tukholmaan.

Kaikki Pohjolasta ulkomaille lähtenyt kauppatavara: terva, turkikset, kala jne kulkivat Tukholman kautta. Kaupankäynnin ja kaupallisen purjehtimisen oikeudet olivat vanhaan aikaan olleet vain yksillä.

Suomalaisessa tarina- ja kansanperinteessä laskiaista vietetään pääosin mäenlaskun merkeissä. Lapsilla oli tapana huudella mäessä kotitaloon paljon makoisia nauriita, pitkiä pellavia ja muutakin hyvää sekä yleensä kaikenlaista menestystä kotitalolle ja talonväelle.

Laskiaisena syötiin paljon ja voimakkaasti. Syötiin lihaisaa hernekeittoa tai rasvaista siansorkkavelliä. Syötiin pirtin uunissa paistettuja sianlihapaloja. Joissakin taloissa paistovat rasvaa tihkuvia laskiaisrieskoja. Syötiin makoisaa kananmunan ja sokerin sekoituksella voideltua vehnäpitkoa ja pieniä makeita laskiaispullia.

Lihaisten ja rasvaisten ruokien kanssa ei säästelty. Syötiin kunnolla ja vatsat täyteen. Sitten lepäiltiin syönnin jälkeen mahat pullollaan. Se oli ollut hyvää, jos kädet, sormet ja naamakin olivat olleet rasvaisia syönnin jälkeen.

Vanhassa talonoikaisessa tarinaperinteessä laskiainen oli oma hyvin muistettava ja ajallisesti erottuva virstanpylväs jokapäiväisessä vuodenkierrossa. Se oli aikapaalu, jonne elettyjä ja koettuja tapahtumia voitiin ajallisesti sijoittaa. Laskiaisen aikaan sattuneet tapahtumat tapahtuivat lähellä sydäntalvea. Lähellä keskitalven kaamosta tapahtuneita asioita ne tavallisesti olivat. Eli miten laskiainen sijoittuu kalenterissa? Vuonna 1968 laskiaisunntai oli ollut niinkin myöhään kuin 25. helmikuuta eli Matin päivänä. Vuonna 2016 laskiaissuntai oli 7. helmikuuta eli melko varhain.

Naapurin mies oli lähtenyt hakemaan lähimetsästä polttopuukoivuja halkorantteelle. Hevoselle sattui ikävä haaveri metsässä. Se astui terävään kantoon. Hoito vaati aikaa ja kustannuksia. Tämä naapurin mies oli joutunut sitomaan kauan aikaa, monta kertaa päivässä hyvän siteen hevosen jalkaan. Sidetarpeet, salvat sekä hevosen tarvitsemat pillerit oli pitänyt hankkia eläinlääkärin kautta. Kipua ja särkyä oli se myös tuonut hevospololle – suuri paljon hoitoa tarvinnut jalan avohaava.

Hän sitten eräänä iltana muisteli tapahtumaa, että se tapahtui juuri laskiaisen aikaan. ”Olipa silloin pölijää turhaa kiirettä turhanpäiväiseen television katseluun. Siellä, kun silloinkin oli vain niitä heikkotasoisia ohjelmia. Olisi pitänyt varoa juuri siinä kannikossa”; harmitteli hän tarinoidessaan menneistä tapahtumista.

Läheitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Laskiainen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karnevaali

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi1/2_keskiajan_eurooppa/0801_karnevaalit?C:D=gjlC.exQQ&m:selres=gjlC.exQQ

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maslenitsa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_paasto

http://www.laskiaisrieha.fi/about

https://fi.wikipedia.org/wiki/Laskiaisrieha

http://www.werstas.fi/event/duunarien-laskiaisrieha/

http://sik.ayy.fi/fi/events/3549/Laskiaisrieha

http://www.confetti.fi/epages/Confetti.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Confetti/Categories/Juhlaopas/%22Juhlien%20j%C3%A4rjest%C3%A4minen%22/%22Laskiaisrieha%20lasten%20kanssa!%22

http://www.taivaannaula.org/2012/02/18/laskiainen-pellava-ja-aurinko/

http://www.opinto.net/uskonto/timomuola/poh_vasteras.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkovuosi

https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=de&u=https://de.wikipedia.org/wiki/Rosenmontag&prev=search

 

possua syotavaksi

tuhti pala possua syötäväksi laskiaisena

 

 

 

 

 

 

 

laskiaisen herkkuja

laskiaispöydän  pullaherkkuja


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

+ 87 = 96